• Etusivu
• Asukkaat
• Muut

Domer Sapphire

EV-I

Copyt © Anne Niemi / Suomen Hippos

Marraskuu 2016 Londomer Yard ilmoitti sulkevansa ovensa.
Tallin omistaja ilmoitti myyvänsä lähes kaikki hevosensa, ja tätä myyntipalstaa minä eksyin katselemaan uteliaana.
Anarchie oli ollut pystyssä vasta jonkin aikaa, ja tarvitsi tallin täytettä. Mikäs sen parempaa täytettä kuin laadukkaan estehevosen varsa, joka vielä sattuu olemaan englanninpuoliverinen, Anarchien pääasiallisen kasvatuskantakirjan edustaja.
Ori muutti monen muun varsan ja aikuisen kanssa Anarchieen, kun suurin osa Londomerin hevosista oli jo myyty. Olin kuin huomaamattani luvannut viedä 'kotia löytämättömät' mukanani.
Orivarsalla ei ollut vielä nimeä, nuori rääpäle oli vielä täysin tyhjä kangas. Jostain kumman syystä päätin nimetä pikku retaleen Sapphireksi.
Alkukirjan isältä, arvokiveen viittaava nimitys emältä.
Kasvattaja luuli aluksi, että ilmoitin samassa syssyssä ostamani tammavarsan nimeä, mutta kyllä tämä nimi mielestäni passaa vallan mainiosti orillekin. Myös tällaiselle macholle kuin Sappi...

Luonnekuvaus

Sappi uhkuu itsevarmuutta, eikä aina ymmärrä omaa parastaan. Se isottelee laitumella aivan kaikille, joten se joutaa tarhaan yksin.
Tai sitten äärimmäisen sopuisan ruunan kanssa, joka on mielellään reippaasti pienempi kuin Sapphire.

Ori tulee laitumelle hakijaa vastaan äänitehosteiden kera, ja antaa ottaa kiinni ilman temppuja.
Taluttaessa Sappi tikittää paikallaan ja pullistelee kuin mikäkin macho, muttei näe tarpeelliseksi riistäytyä käsistä.
(Jos sinusta ei ole esteratsuksi, kokeilemme varmasti kouluratojen valloittamista. Jestas sentään, piaffesta ei paljoa puutu.)
Tammoille se flirttailee ja huutelee, ehkä vähän liikaakin, sillä pari tammaa on jo ilmoittautunut veriviholliseksi.

Karsinassa metelöinti jatkuu ainakin tovin. Heinäverkko ja leikkipallo pitävät kuitenkin muut epämiellyttävät tavat poissa, ja ovat Sappin majoitustiloissa aivan ehdottomia.

Harjatessa ori nukahtaa pystyyn, oltiin missä tahansa. Edes kisapaikan sähköisyys ei häiritse sen rauhaisaa mielentilaa.
Kaviot voi olla vaikea puhdistaa, kun rentoutunut hevonen ei millään malttaisi nostaa juuri sitä jalkaa. Varustaminen käy yleensä käden käänteessä, koska ori ei jaksa vaivautua taistelemaan vastaan.

Valitettavasti tämä tekee lämmittelystä ja alkuveryttelyistä äärimmäisen tahmeita. Paitsi jos kentällä on esteitä.
Silloin veryttely meinaa mennä "ei me nyt vielä olla hyppäämässä" toteamuksiin ja vauhdin kontrollointiin ympyröillä.
Jos ympärillä on muita hevosia, kuten kisalämmittelyissä tuppaa olemaan, ori kerää vielä vähän enemmän kierroksia.

Kun nopeudesta päästään yhteisymmärrykseen, orin liiallinen itsevarmuus pääsee esiin. Se loikkii esteitä liian kaukaa, hyppää liian korkealle
ja tekee liian tiukkoja käännöksiä. Ratsastajan on parempi olla hereillä eikä antaa orin jalkojen viedä, koska väkisinkin niitä puomeja kolisee alas jossain vaiheessa. Tai sitten ori valitsee väärän reitin, koska jokin este houkuttelee sitä aivan erityisesti...
Jopa kummituksen nähtyään ori suuntaa esteelle, oli reitti sitten miten kamala tahansa. Ehkä tämä tapa karsiutuu, kun Sappille tulee ikää lisää ja kokemusta on karttunut tarpeeksi...

Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat Sappin mielestä hyvin mielenkiintoisia vieraita. Siinä missä kengittäjä joutuu käymään sanasotaa orin kanssa juuri sen jalan nostamisesta, eläinlääkärit joutuvat lisäksi vääntämään kättä suun aukaisun kanssa.
Eläinlääkärit saavat osakseen näykkäisyjä, lattian kuovintaa ja pään heittoa. Ja huutoa. Ori huutaa kuin pikkulapsi, kun eläinlääkäri erehtyy edes katsomaan sitä kohti. Mistä Sappi tietää? Se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.

Suku

ii. Hollister oli menestynyt kilparatsu ennen siitosuraansa. Tämä mustanruunikko 167cm korkea komistus edusti Suomea kansainvälisilläkin kilparadoilla hienolla menestyksellä. Luonteeltaan "Holli" oli sopivan nöyrä kovan tason kilparatsuksi, mutta kentän ulkopuolella sen meno oli välillä kovin railakasta. Esteatsastuksen laatuarvostelussa ykköspalkittu ja kakkospalkinnolla kantakirjattu ori sai yhdeksän menestynyttä varsaa vanhemmalla iällä.

iii. Grenarier, eli "Kenkku" ei ollut aivan ainoan varsansa Hollisterin veroinen estetykki. Orista ei tullut julkkista eikä sitä palkittu kuin jälkeläislaatuarvostelussa. Musta ori kilpaili kuitenkin jonkin verran pienemmissä estekisoissa menestyen aika kivasti. Kenkku oli 169cm korkea, luonteeltaan oriksi hyvin säyseä, ja rakenteeltaan suurenmoinen.

iie. Halina näkyi uutisotsikoissa, olihan se kenttäratsastuksen maailmanmestari kahdeksanvuotiaana. Tämä punaruunikko oli täydellinen kilparatsu: vilkas, tottelevainen, rämäpäinen, keskikokoinen, ja oivallinen rakenteeltaan. MM-voiton jälkeen jokainen olisi halunnut kauniin Halinan varsan talliinsa, mutta omistaja pysyi lujana. Vain kolme varsaa, jottei eläkeläishevonen rasittuisi liikaa ja nauttisi rauhassa elämästään. Varsoista jokainen oli hyvin kyvykäs.

ie. Sarab oli keskimääräistä parempi hyppääjä. Se oli itse vain 165-senttinen, mutta hyppäsi parhaalla kaudellaan 150cm ratana. Kauniin suklaanruskea ruunikko "Sara" oli, mutta kukaan ei vaivautunut neitiä kantakirjattavaksi kiikuttamaan. Luonteeltaan tamma oli hyvin raisu, mutta osaavat käsittelijät saivat sen aina pysymään kurissa. Ratsu kuoli synnyttäessään neljättä varsaansa, joka myös menehtyi yhdessä emänsä kanssa.

iei. Treybolt taisi koulukiemurat tasolle vaB asti ja hyppäsi 140cm ratana. Se oli 167cm korkea, yleispainotteinen, nelisukkainen, läsipäinen raudikko. Koulu- ja esteratsastuksessa ratsu isäntineen ylsi laatuarvostelupalkintoihin ja arvonimiin asti, mutta kenttäratsastusta hevonen vain harrasteli. Erityisen arvokasta siitosoria ei tästä pojasta tullut, mutta sai sekin edes kaksi tammaa vieraikseen.

iee. Serene oli shokki. Se oli käsittämättömän itsepäinen eläin. Sisukas luonne toki auttoi ruunikkoa pärjäämään hienosti vaikeilla esteradoilla, mutta oli siitä vaivaakin. "Serre" oli 161-senttinen ja hävyttömän vaikea käsitellä ratojen ulkopuolella. Varsoilleen se periytti taistelutahtoa ja vahvaa luonnetta, mutta yksikään jälkeläisistä ei ollut samanlainen kauhujen hevonen kuin tamma itse.

© Frida

Jälkeläiset

00.00.0000 rotu-skp nimi
00.00.0000 rotu-skp nimi

Kilpailut

Kilpailukalenteri

Meriitit

Päiväkirja ja valmennukset